Kokoavaa pohdintaa tiedonhausta ja -hankinnasta

Johdanto: näkökulma

Olen kirjannut opintopäiväkirjaani ylös peruskäsitteitä sekä arjen tuntemuksia tiedonhaun ja -hankinnan opiskelusta. Aiemmissa opinnoissa olen käynyt lyhyen tiedonhaun kurssin, jonka informatiikkaa opiskeleva opiskelutoverini piti osana koulutusteknologian projektiopintojaan. Olen myös osallistunut kirjaston järjestämiin koulutuksiin (mm. Nelli-portaali). Jotkin asiat, kuten Boolen operaattorit, olivat muuten ennalta tuttuja. Nyt olen päässyt syventämään tietojani.

Tärkeäksi kurssilla koin käytännön tiedonhaun harjoittelun, joka toivottavasti antoi riittävät eväät jatkoa silmällä pitäen.

Katsaus menneeseen ja tulevaan

Koen olevani psykomotorinen oppija, ja siksi harjoitukset sekä päiväkirjan pitäminen ovat olleet keskeinen osa oppimisprosessiani. En näe tarkoituksenmukaiseksi enää toistaa tässä yhteydessä opittua asiatietoa; arvelen kuitenkin jotain “tarttuneen vaatteisiin” tästäkin opintojaksosta. Yleiskatsaus tiedonhakuun ja informaatiotutkimukseen on luotu, tiedonhaun keskeisiä käsitteitä käyty läpi ja hakuja harjoiteltu.

Tehtävänämme oli myös perehtyä kirjallisuuteen. Siksi lainasinkin kirjastosta kaksi kirjaa: Tiedonhakijan teho-oppaan ja Information Seeking in the Online Age.

Tiedonhakijan teho-opas on hyvä yleisteos. Sen viidennessä luvussa (s.22) puhutaan informaatiolukutaidosta,

…jolla tarkoitetaan henkilökohtaisia tiedonhallinnan ja kriittisen ajattelun taitoja. Informaatiolukutaitoinen opiskelija kykenee tunnistamaan ja ilmaisemaan tiedontarpeensa sekä hakee tarvitsemansa tiedon tehokkaasti. Hän kykenee arvioimaan tietoa ja tietolähteitä kriittisesti sekä käyttää tietoa tehokkaasti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.

Siinäpä tavoitetta kerrakseen! Kirjan kuudes luku, Tiedonhaun kuviot, soveltuu hyvin muistinvirkistystarkoitukseen eli kertaamiseen, sillä siinä on käsitelty perusasiat tiedonhausta. Kirjassa käsitellään myös mm. Nelli-portaalia, kirjastojen kokoelmatietokantoja (Voyager-ohjelmisto), ARTO ja Aleksi -artikkeliviitetietokantoja jne. Erittäin hyödyllisiä ovat kirjan liitteet: esimerkiksi liitteessä 2 on koottu tietokantoja ja elektronisia lehtipalveluja yleisten kirjastojen luokituksen (YKL) mukaan.

Information Seeking in the Online Age on hieman perusteellisempi, vanhempi, teoreettisempi ja kuivakkaampi esitys tiedonhausta ja -hankinnasta. Siinä käsitellään mm. Dialog -tietopankkia ja paljon, paljon muuta. Tässäpä yksi poiminta: kirjassa (s.253) siteerataan Tenopiria (1993), joka 20 vuoden kokemuksella antaa seuraavia yleisohjeita tiedonhakuun:

• suunnittele, mutta älä ylisuunnittele
• ole tietoinen haun tarkoituksesta
• valitse kuhunkin hakuun sopivin tietokanta
• huomioi hinta-laatu -suhde
• ole tarkkana kun haet ihmisten tai yritysten nimillä
• tiedosta ja ymmärrä erot tietokantojen välillä
• suunnittele haku tietokanta huomioiden
• ole tietoinen eroista käyttäessäsi samaa tietokantaa, mutta eri hakujärjestelmää
• kehitä oma tyyli, mutta ole myös valmis kokeilemaan jotain uutta.

Näiden kahden kirjan lisäksi tulen tulevaisuudessa käyttämään jo aiemmin mainitsemaani kirjaa Tutki ja kirjoita. Siitä on olemassa uusi (2007) painos, johon olen tehnyt varauksen. Tarkistin tilanteen: niteitä on neljä, varauksia kuusi jonossa.

Harjoitukset

Harjoituksissa oli faktatiedonhakun, skenaarioharjoituksia, toimittajan tiedonhakua ja omia tiedonhakuja. Käytimme tieodonhaussa Googlea, Nelli-portaalia ja Dialog -tietopankkia.

Sain opettajalta muutamia käytännön vinkkejä kun haku tökki: hakulauseen muotoilua, englanninkielisiä termejä yms. Tehdessäni tiedonhakua ADHD-lapsen kielellisen kehityksen tukemisesta puheopetuksessa opettaja ehdotti, että voisi katsoa yliopistojen sivuilta, onko siitä tehty tutkimusta. Muuten en muista saaneeni palautetta, rohkaisua kylläkin. Koin tehtävät melko mielekkäiksi. Kysyin jos en tiennyt, ja neuvoja sain.

Pidin tiedonhaun harjoittelusta Dialogilla, sillä hakukielen käyttäminen oli mielestäni opettavaista: haun logiikka tuli tutuksi. Tarkempi tutustuminen eri tietokantoihin ja hakurutiinin kehittyminen tullevat vain tekemällä tarpeeksi paljon tiedonhakuja. Myös se, että sai tehdä omia hakuja itseä kiinnostavista asioista, oli mukavaa.

Lopuksi

Koen, että opintojaksossa luotiin silmäys informaatiotutkimukseen; katson sen siten antaneen välineitä paitsi käytännön tiedonhakuun ja -hankintaan, myös sen käsittäällistämiseen. Koin opiskelun suurilta osin mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

Pidin varsinkin niistä harjoituksista, joissa sai hakea omaa tietoa. Ryhmässämme herättikin keskustelua se, että jotkin harjoitukset koettiin epätarkoituksenmukaisiksi ja teoreettisiksi. Itse ajattelen, että vaikka harjoituksen aihe ei henkilökohtaisesti koskettaisikaan, voi siitä olla hyötyä. Mahdollisesti opintojaksoa voisi kehittää vielä käytännönläheisemmäksi. Siinäpä se.

–
Heikkinen, R. et al. (2005). Tiedonhakijan teho-opas. Jyväskylä: Docendo.

Large, A et al. (1999). Information seeking in the online age: principles and practice. London: Bowker Saur.

Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. (2007). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Eric

Lyhyt esittely Eric -tietokannasta

Eric on kansainvälinen tietokanta, joka sisältää kaksi osaa: CIJE (Current Index to Journals in Education) ja RIE (Resources in Education). Suurin osa tietokannan sisällöstä on kasvatusalan aikakauslehtien artikkeliviitteitä. Niitten lisäksi on viitteitä tutkimusraporteista, väitöskirjoista, konferenssijulkaisuista ja muista vastaavista.

Tietokannassa on aineistoa vuodesta 1966 lähtien, ja sitä päivitetään kuukausittain. Aihealueita ovat käyttäytymistieteet (kasvatustiede, musiikki) ja humanistiset tieteet (kielet, kielitiede, logopedia, psykologia). Eric on englanninkielinen tietokanta. Sen kustantaja on Cambridge Scientific Abstracts (CSA).

Ericissä on tyypillinen graafinen käyttöliittymä. Itse hain tietoa lehdestä Science and Education. Aluksi Advanced search. Sitten tein sen fraasihakuna, valitsin alasvetovalikosta JN eli journal name, ja toiseksi hakusanaksi AND operaattorilla math*. Löysin mitä olin etsinytkin, eli nelisenkymmentä artikkelia liittyen matematiikan opetukseen, historiaa yms. Tein haun, koska ko. lehti oli kirjastossa, ja tiesin etukäteen, mitä etsiä. Hakutulokset olivat erittäin hyödyllisiä, sillä saatoin niitten avulla tutustua itseäni kiinnostaneisiin artikkeleihin.

Hakutuloksissa on linkit artikkelin tietoihin ja kokotekstiin (Fulltext). Jos valitsee jälkimmäisen, tulee ikkuna samanlaiseen näkymään kuin Nelliä käyttäessä, minkä koen jossain määrin arvoituksellisena: linkki kun on Ericin omassa käyttöliittymässä.

Ericissä on thesaurus. Se löytyy valitsemalla ensin Search tools. Tässä osastossa ovat myös komento- ja indeksihaku sekä hakuhistoria. Haun voi tallentaa, jos on kirjautunut käyttäjäksi.

Kaiken kaikkiaan koen kokeilemani perusteella Ericin käytön helpoksi. Tällaiset graafiset käyttöliittymät muistuttavat melko paljon toisiaan. Toisaalta olen sen verran kokematon tiedonhakija, etten osaa sanoa, mikä Ericissä olisi erityisen poikkeavaa, tai muuten huomionarvoista. Paitsi tietenkin jo mainitsemani thesaurus.

Tiedonhaku tökkii II

Tähän opintopäiväkirjaan tulee hankkia vähintään yksi kirjallinen lähde. Päätin testata kirjastopalveluja. Pyysin siis kirjaston tätiä hakemaan tietoa tiedonhausta: asiasanayhdistelmä (tiedonhaku AND tiedonhankinta) tuottikin tulosta. Eilen toinen (eri) kirjastotäti auttoi etsimisessä, sillä kertaa ilman mainittavaa menestystä.

Mainioita oli kuitenkin se, että toisessa kirjastoyksikössa oli tiedonhaun opastuspiste, eli kädestä pitäen neuvontaa. Sain opastusta Eric-tietokannan ja Nelliportaalin käytössä. Kokonaiskuva alkaa hahmottua, eli mistä tässä oikein on kysymys.

Tämänpäiväinen tiedonhankinta poiki siis mm. kirjan Tutki ja kirjoita. Sen selailu on myöskin osa tiedonhankintaprosessia. Käsiini saamasta vuoden 2000 painoksesta näkee sen, kuinka nopeaa alan kehitys on tietotekniikan myötä ollut. Niinpä luku tiedonhausta on melko lailla vanhentunut. Kirjan uusimmasta (2007) painoksesta tein varauksen. Odotan opuksen olevan suureksi hyödyksi opinnäytetyön tekemisessä.

–
Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. (2000). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Tiedonhaku tökkii I

Hain tietoa Georg Cantorista, hänen elämästään. En osaa vielä käyttää Dialog-tietopankkia kyllin hyvin. DialogWebissä en osaa hakea sekä MATH-tietokantaryhmästä että HISTORY-ryhmästä. Kun hain niistä erikseen, löysin 0 viitettä. Samoilla hakusanoilla löysin 50 viitettä, kun menin DialogWebin käskypohjaiseen hakuun, ja hain molemmista ryhmistä yhtä aikaa. Löysin ne samat 50 viitettä käskypohjaisella DialogClassic -haulla, mutten tiedä mitä tehdä niillä! Pääseekö niitä artikkeleita jotenkin lukemaankin?

Tiedonhaun harjoituksissa osasin sentään rakentaa jotenkin toimivan hakulauseen eri energiantuotanto- ja -käyttömuodoista.

Dialog(i)

Aluksi edellisen viestin opintopäiväkirjaohjeistusta selkokielellä:

“Oppimispäiväkirjassa voi kommentoida oppimateriaalia. Oppimispäiväkirjassa ei tarvitse kerrata oppimateriaalin sisältöä. Oppimateriaalissa esitettyjä asioita voi kyseenalaistaa. Myös opetusmenetelmiä ja tehtäviä saa kyseenalaistaa oppimispäiväkirjassa. Omia väitteitäkin voi esittää. Omat väitteet tulee perustella.”

Selitykseksi: Olen sen verran pökkelö, että huomasin tekstiä lukiessani ja yrittäessäni ymmärtää sitä kääntäväni sitä ajatuksissani selkokielelle! –Kirjaanpa saman tien ylös, mitä opinto-oppaassa kerrotaan opintojakson tavoitteista: “Opintojakson aikana perehdytään tiedonhankintaan ilmiönä sekä tiedonhaun menetelmiin, välineisiin ja lähteisiin.” Koen lauseen jälkimmäisen osan merkittävämmäksi; tiedonhaku ilmiönä tullee tutuksi ikään kuin sivutuotteena.

Tässä vaiheessa alkaa muuten hahmottua kokonaiskuva kurssista. Tätä voinee pitää hyvänä merkkinä. Koen päiväkirjamerkintöjen hyödyttäneen minua. Se mikä mietityttää on, että miten saan aikaan kokonaiset viisi sivua opintopäiväkirjaa. Näin varsinkin, kun referointi, mitä olen harjoittanut ainakin jonkin verran, on ei-suotavaa?

–
Viime luennolla käsiteltiin tiedonhaun arviointia. Tiedon luotettavuus, ajatasaisuus, ymmärrettävyys, käytettävyys jne. kuuluvat tiedonhaun arvioinnin piiriin. Siis se, että onko hankitulla tiedolla nyt ylipäänsä käyttöä, ja vastaako hakutulos tavoitetta. Eli siis että onko löydetty sitä, mitä on haettu. Muutaman käsitteenmäärittelyn haluan tähän tehdä. Tämä nimittäin palvelee nimenomaan omaa oppimistani, anteeksi vaan.

• relevanssi tarkoittaa sitä, että miten hyvin löydetty informaatio vastaa tiedonhakijan tiedontarvetta
• saanti (recall): tiedonhaussa löydettyjen relevanttien dokumenttien osuus (tai suhde) kaikista relevanteista dokumenteista
• tarkkuus (precision): tiedonhaussa löydettyjen relevanttien dokumenttien osuus kaikista tiedonhaussa löydetyistä dokumenteista

Yleensä ottaen saannin on kääntäisluku on verrannollinen tarkkuuteen, noin suurin piirtein. Nämä käsitteenmäärittelyt koen niin tärkeiksi mm. siksi, että kieli on ajattelun väline. Peruskäsitteet on hyvä muistaa, jos asioista haluaa puhua. Henkilökohtaisesti muistan ne helpoiten, kun kirjoitan ne ylös.

Tärkeä teema, joka luennoilla nousi esiin, on kustannukset. Tiedonhaku ei koskaan ole ilmaista. Siksi kannattaa miettiä, että haluaako käyttää enemmän (työ)aikaa hakuun, vai hakea tietoa esimerkiksi jostakin maksullisesta tietokannasta. Tässä kohden voisi tietenkin miettiä sitäkin, että internet on toistaiseksi ollut maksuton. Kalevan verkkolehti oli kuulemma siirtymässä maksulliseen suuntaan, nyt ollaan siirtymässä takaisin päin. Ilmainen tieto on demokraattisempaa. Tieteen luonteeseen kuuluu avoimuus, julkisuuskin, ainakin periaatteessa. Tieto on valtaa, jotkut ihmiset haluavat valtaa. Onko siis tiedollakin on hintansa? Usein niin taitaa olla.

Reunahuomautus: Baconin väitetään olevan em. lentävän lauseen isä, mutta suoraa lainausta häneltä ei löydy. Nietzsche taas oli sitä mieltä, että ihmisiä ohjaa ennen kaikkea vallantahto. Kaikki eivät ole samaa mieltä. Salomon Saarnaajan mukaan “joka tietoa lisää, se tuskaa lisää”: tiedon hinta.

Nytpä onkin tullut kylliksi jaariteltua tästä aiheesta.

–
Harjoituksissa on huomenna aiheena Dialog-tietopankki. Se on maksullinen, ilmeisesti melko kalliskin. Saamme siihen testitunnukset. Olen pintapuolisesti perehtynyt sen käskyihin, sillä Dialogin käyttöliittymä perustuu hakukieleen. Luulisin että jos kieltä vähänkään hallitsee, on hakukieleen perustuva käyttöliittymä huomattavasti tehokkaampi väline hakujen suorittamiseen. Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että hakuja tulisi harjoitella tarpeeksi paljon. Näin ainakin omalla kohdallani.