Kokoavaa pohdintaa tiedonhausta ja -hankinnasta

Johdanto: näkökulma

Olen kirjannut opintopäiväkirjaani ylös peruskäsitteitä sekä arjen tuntemuksia tiedonhaun ja -hankinnan opiskelusta. Aiemmissa opinnoissa olen käynyt lyhyen tiedonhaun kurssin, jonka informatiikkaa opiskeleva opiskelutoverini piti osana koulutusteknologian projektiopintojaan. Olen myös osallistunut kirjaston järjestämiin koulutuksiin (mm. Nelli-portaali). Jotkin asiat, kuten Boolen operaattorit, olivat muuten ennalta tuttuja. Nyt olen päässyt syventämään tietojani.

Tärkeäksi kurssilla koin käytännön tiedonhaun harjoittelun, joka toivottavasti antoi riittävät eväät jatkoa silmällä pitäen.

Katsaus menneeseen ja tulevaan

Koen olevani psykomotorinen oppija, ja siksi harjoitukset sekä päiväkirjan pitäminen ovat olleet keskeinen osa oppimisprosessiani. En näe tarkoituksenmukaiseksi enää toistaa tässä yhteydessä opittua asiatietoa; arvelen kuitenkin jotain “tarttuneen vaatteisiin” tästäkin opintojaksosta. Yleiskatsaus tiedonhakuun ja informaatiotutkimukseen on luotu, tiedonhaun keskeisiä käsitteitä käyty läpi ja hakuja harjoiteltu.

Tehtävänämme oli myös perehtyä kirjallisuuteen. Siksi lainasinkin kirjastosta kaksi kirjaa: Tiedonhakijan teho-oppaan ja Information Seeking in the Online Age.

Tiedonhakijan teho-opas on hyvä yleisteos. Sen viidennessä luvussa (s.22) puhutaan informaatiolukutaidosta,

…jolla tarkoitetaan henkilökohtaisia tiedonhallinnan ja kriittisen ajattelun taitoja. Informaatiolukutaitoinen opiskelija kykenee tunnistamaan ja ilmaisemaan tiedontarpeensa sekä hakee tarvitsemansa tiedon tehokkaasti. Hän kykenee arvioimaan tietoa ja tietolähteitä kriittisesti sekä käyttää tietoa tehokkaasti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.

Siinäpä tavoitetta kerrakseen! Kirjan kuudes luku, Tiedonhaun kuviot, soveltuu hyvin muistinvirkistystarkoitukseen eli kertaamiseen, sillä siinä on käsitelty perusasiat tiedonhausta. Kirjassa käsitellään myös mm. Nelli-portaalia, kirjastojen kokoelmatietokantoja (Voyager-ohjelmisto), ARTO ja Aleksi -artikkeliviitetietokantoja jne. Erittäin hyödyllisiä ovat kirjan liitteet: esimerkiksi liitteessä 2 on koottu tietokantoja ja elektronisia lehtipalveluja yleisten kirjastojen luokituksen (YKL) mukaan.

Information Seeking in the Online Age on hieman perusteellisempi, vanhempi, teoreettisempi ja kuivakkaampi esitys tiedonhausta ja -hankinnasta. Siinä käsitellään mm. Dialog -tietopankkia ja paljon, paljon muuta. Tässäpä yksi poiminta: kirjassa (s.253) siteerataan Tenopiria (1993), joka 20 vuoden kokemuksella antaa seuraavia yleisohjeita tiedonhakuun:

• suunnittele, mutta älä ylisuunnittele
• ole tietoinen haun tarkoituksesta
• valitse kuhunkin hakuun sopivin tietokanta
• huomioi hinta-laatu -suhde
• ole tarkkana kun haet ihmisten tai yritysten nimillä
• tiedosta ja ymmärrä erot tietokantojen välillä
• suunnittele haku tietokanta huomioiden
• ole tietoinen eroista käyttäessäsi samaa tietokantaa, mutta eri hakujärjestelmää
• kehitä oma tyyli, mutta ole myös valmis kokeilemaan jotain uutta.

Näiden kahden kirjan lisäksi tulen tulevaisuudessa käyttämään jo aiemmin mainitsemaani kirjaa Tutki ja kirjoita. Siitä on olemassa uusi (2007) painos, johon olen tehnyt varauksen. Tarkistin tilanteen: niteitä on neljä, varauksia kuusi jonossa.

Harjoitukset

Harjoituksissa oli faktatiedonhakun, skenaarioharjoituksia, toimittajan tiedonhakua ja omia tiedonhakuja. Käytimme tieodonhaussa Googlea, Nelli-portaalia ja Dialog -tietopankkia.

Sain opettajalta muutamia käytännön vinkkejä kun haku tökki: hakulauseen muotoilua, englanninkielisiä termejä yms. Tehdessäni tiedonhakua ADHD-lapsen kielellisen kehityksen tukemisesta puheopetuksessa opettaja ehdotti, että voisi katsoa yliopistojen sivuilta, onko siitä tehty tutkimusta. Muuten en muista saaneeni palautetta, rohkaisua kylläkin. Koin tehtävät melko mielekkäiksi. Kysyin jos en tiennyt, ja neuvoja sain.

Pidin tiedonhaun harjoittelusta Dialogilla, sillä hakukielen käyttäminen oli mielestäni opettavaista: haun logiikka tuli tutuksi. Tarkempi tutustuminen eri tietokantoihin ja hakurutiinin kehittyminen tullevat vain tekemällä tarpeeksi paljon tiedonhakuja. Myös se, että sai tehdä omia hakuja itseä kiinnostavista asioista, oli mukavaa.

Lopuksi

Koen, että opintojaksossa luotiin silmäys informaatiotutkimukseen; katson sen siten antaneen välineitä paitsi käytännön tiedonhakuun ja -hankintaan, myös sen käsittäällistämiseen. Koin opiskelun suurilta osin mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

Pidin varsinkin niistä harjoituksista, joissa sai hakea omaa tietoa. Ryhmässämme herättikin keskustelua se, että jotkin harjoitukset koettiin epätarkoituksenmukaisiksi ja teoreettisiksi. Itse ajattelen, että vaikka harjoituksen aihe ei henkilökohtaisesti koskettaisikaan, voi siitä olla hyötyä. Mahdollisesti opintojaksoa voisi kehittää vielä käytännönläheisemmäksi. Siinäpä se.

–
Heikkinen, R. et al. (2005). Tiedonhakijan teho-opas. Jyväskylä: Docendo.

Large, A et al. (1999). Information seeking in the online age: principles and practice. London: Bowker Saur.

Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. (2007). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.