Tenttitunnelmia

Nyt on oltu Mitä on tiedeviestintä -kurssin tentissä. Väliverrosen kirjasta kysyttiin mm. kehyksistä (frames): mitkä ovat olleet ihmisen geenien kartoituksen ja geeniteknologian kehykset TV-uutisoinnissa? –Ne on taulukoitu s. 57: kansallinen, sairaus, läpimurto ja uhka.

Onneksi tuijotin taulukkoa ennen tenttiä!

–
Väliverronen Esa (2007). Geenipuheen lupaus: biotekniikan tarinat mediassa. Viestinnän laitos, Helsingin yliopisto.

Kokoavaa pohdintaa tiedonhausta ja -hankinnasta

Johdanto: näkökulma

Olen kirjannut opintopäiväkirjaani ylös peruskäsitteitä sekä arjen tuntemuksia tiedonhaun ja -hankinnan opiskelusta. Aiemmissa opinnoissa olen käynyt lyhyen tiedonhaun kurssin, jonka informatiikkaa opiskeleva opiskelutoverini piti osana koulutusteknologian projektiopintojaan. Olen myös osallistunut kirjaston järjestämiin koulutuksiin (mm. Nelli-portaali). Jotkin asiat, kuten Boolen operaattorit, olivat muuten ennalta tuttuja. Nyt olen päässyt syventämään tietojani.

Tärkeäksi kurssilla koin käytännön tiedonhaun harjoittelun, joka toivottavasti antoi riittävät eväät jatkoa silmällä pitäen.

Katsaus menneeseen ja tulevaan

Koen olevani psykomotorinen oppija, ja siksi harjoitukset sekä päiväkirjan pitäminen ovat olleet keskeinen osa oppimisprosessiani. En näe tarkoituksenmukaiseksi enää toistaa tässä yhteydessä opittua asiatietoa; arvelen kuitenkin jotain “tarttuneen vaatteisiin” tästäkin opintojaksosta. Yleiskatsaus tiedonhakuun ja informaatiotutkimukseen on luotu, tiedonhaun keskeisiä käsitteitä käyty läpi ja hakuja harjoiteltu.

Tehtävänämme oli myös perehtyä kirjallisuuteen. Siksi lainasinkin kirjastosta kaksi kirjaa: Tiedonhakijan teho-oppaan ja Information Seeking in the Online Age.

Tiedonhakijan teho-opas on hyvä yleisteos. Sen viidennessä luvussa (s.22) puhutaan informaatiolukutaidosta,

…jolla tarkoitetaan henkilökohtaisia tiedonhallinnan ja kriittisen ajattelun taitoja. Informaatiolukutaitoinen opiskelija kykenee tunnistamaan ja ilmaisemaan tiedontarpeensa sekä hakee tarvitsemansa tiedon tehokkaasti. Hän kykenee arvioimaan tietoa ja tietolähteitä kriittisesti sekä käyttää tietoa tehokkaasti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.

Siinäpä tavoitetta kerrakseen! Kirjan kuudes luku, Tiedonhaun kuviot, soveltuu hyvin muistinvirkistystarkoitukseen eli kertaamiseen, sillä siinä on käsitelty perusasiat tiedonhausta. Kirjassa käsitellään myös mm. Nelli-portaalia, kirjastojen kokoelmatietokantoja (Voyager-ohjelmisto), ARTO ja Aleksi -artikkeliviitetietokantoja jne. Erittäin hyödyllisiä ovat kirjan liitteet: esimerkiksi liitteessä 2 on koottu tietokantoja ja elektronisia lehtipalveluja yleisten kirjastojen luokituksen (YKL) mukaan.

Information Seeking in the Online Age on hieman perusteellisempi, vanhempi, teoreettisempi ja kuivakkaampi esitys tiedonhausta ja -hankinnasta. Siinä käsitellään mm. Dialog -tietopankkia ja paljon, paljon muuta. Tässäpä yksi poiminta: kirjassa (s.253) siteerataan Tenopiria (1993), joka 20 vuoden kokemuksella antaa seuraavia yleisohjeita tiedonhakuun:

• suunnittele, mutta älä ylisuunnittele
• ole tietoinen haun tarkoituksesta
• valitse kuhunkin hakuun sopivin tietokanta
• huomioi hinta-laatu -suhde
• ole tarkkana kun haet ihmisten tai yritysten nimillä
• tiedosta ja ymmärrä erot tietokantojen välillä
• suunnittele haku tietokanta huomioiden
• ole tietoinen eroista käyttäessäsi samaa tietokantaa, mutta eri hakujärjestelmää
• kehitä oma tyyli, mutta ole myös valmis kokeilemaan jotain uutta.

Näiden kahden kirjan lisäksi tulen tulevaisuudessa käyttämään jo aiemmin mainitsemaani kirjaa Tutki ja kirjoita. Siitä on olemassa uusi (2007) painos, johon olen tehnyt varauksen. Tarkistin tilanteen: niteitä on neljä, varauksia kuusi jonossa.

Harjoitukset

Harjoituksissa oli faktatiedonhakun, skenaarioharjoituksia, toimittajan tiedonhakua ja omia tiedonhakuja. Käytimme tieodonhaussa Googlea, Nelli-portaalia ja Dialog -tietopankkia.

Sain opettajalta muutamia käytännön vinkkejä kun haku tökki: hakulauseen muotoilua, englanninkielisiä termejä yms. Tehdessäni tiedonhakua ADHD-lapsen kielellisen kehityksen tukemisesta puheopetuksessa opettaja ehdotti, että voisi katsoa yliopistojen sivuilta, onko siitä tehty tutkimusta. Muuten en muista saaneeni palautetta, rohkaisua kylläkin. Koin tehtävät melko mielekkäiksi. Kysyin jos en tiennyt, ja neuvoja sain.

Pidin tiedonhaun harjoittelusta Dialogilla, sillä hakukielen käyttäminen oli mielestäni opettavaista: haun logiikka tuli tutuksi. Tarkempi tutustuminen eri tietokantoihin ja hakurutiinin kehittyminen tullevat vain tekemällä tarpeeksi paljon tiedonhakuja. Myös se, että sai tehdä omia hakuja itseä kiinnostavista asioista, oli mukavaa.

Lopuksi

Koen, että opintojaksossa luotiin silmäys informaatiotutkimukseen; katson sen siten antaneen välineitä paitsi käytännön tiedonhakuun ja -hankintaan, myös sen käsittäällistämiseen. Koin opiskelun suurilta osin mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

Pidin varsinkin niistä harjoituksista, joissa sai hakea omaa tietoa. Ryhmässämme herättikin keskustelua se, että jotkin harjoitukset koettiin epätarkoituksenmukaisiksi ja teoreettisiksi. Itse ajattelen, että vaikka harjoituksen aihe ei henkilökohtaisesti koskettaisikaan, voi siitä olla hyötyä. Mahdollisesti opintojaksoa voisi kehittää vielä käytännönläheisemmäksi. Siinäpä se.

–
Heikkinen, R. et al. (2005). Tiedonhakijan teho-opas. Jyväskylä: Docendo.

Large, A et al. (1999). Information seeking in the online age: principles and practice. London: Bowker Saur.

Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. (2007). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

The Machine

Saimme tehtäväksemme journalismin työpajaan pohtia, onko tämä video

1. tieteen popularisointia
2. viihteellinen veppijuttu
3. vähän alle viiden minuutin opetusvideo
4. jotain muuta, joka kuitenkin liittyy jollain tavalla tiedeviestinnän opiskeluun?

Videon on tehnyt Kansasin yliopiston professori Michael Wesch. Minusta se on vähän kaikkia.

Eric

Lyhyt esittely Eric -tietokannasta

Eric on kansainvälinen tietokanta, joka sisältää kaksi osaa: CIJE (Current Index to Journals in Education) ja RIE (Resources in Education). Suurin osa tietokannan sisällöstä on kasvatusalan aikakauslehtien artikkeliviitteitä. Niitten lisäksi on viitteitä tutkimusraporteista, väitöskirjoista, konferenssijulkaisuista ja muista vastaavista.

Tietokannassa on aineistoa vuodesta 1966 lähtien, ja sitä päivitetään kuukausittain. Aihealueita ovat käyttäytymistieteet (kasvatustiede, musiikki) ja humanistiset tieteet (kielet, kielitiede, logopedia, psykologia). Eric on englanninkielinen tietokanta. Sen kustantaja on Cambridge Scientific Abstracts (CSA).

Ericissä on tyypillinen graafinen käyttöliittymä. Itse hain tietoa lehdestä Science and Education. Aluksi Advanced search. Sitten tein sen fraasihakuna, valitsin alasvetovalikosta JN eli journal name, ja toiseksi hakusanaksi AND operaattorilla math*. Löysin mitä olin etsinytkin, eli nelisenkymmentä artikkelia liittyen matematiikan opetukseen, historiaa yms. Tein haun, koska ko. lehti oli kirjastossa, ja tiesin etukäteen, mitä etsiä. Hakutulokset olivat erittäin hyödyllisiä, sillä saatoin niitten avulla tutustua itseäni kiinnostaneisiin artikkeleihin.

Hakutuloksissa on linkit artikkelin tietoihin ja kokotekstiin (Fulltext). Jos valitsee jälkimmäisen, tulee ikkuna samanlaiseen näkymään kuin Nelliä käyttäessä, minkä koen jossain määrin arvoituksellisena: linkki kun on Ericin omassa käyttöliittymässä.

Ericissä on thesaurus. Se löytyy valitsemalla ensin Search tools. Tässä osastossa ovat myös komento- ja indeksihaku sekä hakuhistoria. Haun voi tallentaa, jos on kirjautunut käyttäjäksi.

Kaiken kaikkiaan koen kokeilemani perusteella Ericin käytön helpoksi. Tällaiset graafiset käyttöliittymät muistuttavat melko paljon toisiaan. Toisaalta olen sen verran kokematon tiedonhakija, etten osaa sanoa, mikä Ericissä olisi erityisen poikkeavaa, tai muuten huomionarvoista. Paitsi tietenkin jo mainitsemani thesaurus.

Tiedonhaku tökkii II

Tähän opintopäiväkirjaan tulee hankkia vähintään yksi kirjallinen lähde. Päätin testata kirjastopalveluja. Pyysin siis kirjaston tätiä hakemaan tietoa tiedonhausta: asiasanayhdistelmä (tiedonhaku AND tiedonhankinta) tuottikin tulosta. Eilen toinen (eri) kirjastotäti auttoi etsimisessä, sillä kertaa ilman mainittavaa menestystä.

Mainioita oli kuitenkin se, että toisessa kirjastoyksikössa oli tiedonhaun opastuspiste, eli kädestä pitäen neuvontaa. Sain opastusta Eric-tietokannan ja Nelliportaalin käytössä. Kokonaiskuva alkaa hahmottua, eli mistä tässä oikein on kysymys.

Tämänpäiväinen tiedonhankinta poiki siis mm. kirjan Tutki ja kirjoita. Sen selailu on myöskin osa tiedonhankintaprosessia. Käsiini saamasta vuoden 2000 painoksesta näkee sen, kuinka nopeaa alan kehitys on tietotekniikan myötä ollut. Niinpä luku tiedonhausta on melko lailla vanhentunut. Kirjan uusimmasta (2007) painoksesta tein varauksen. Odotan opuksen olevan suureksi hyödyksi opinnäytetyön tekemisessä.

–
Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. (2000). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.