Diaesitys

Olen nyt lisännyt sivun, josta viime viestissäni mainitsin. Lisään sivulle myös diaesityksen, jonka aion pitää luennollamme.

Toinen luennoitsijakollegoista kehoitti, kun keskustelimme, keskittymään luennolla käytäntöön, ja konkretiaan.

Tulossa uusi sivu

Olen nyt kirjoittanut kolme sivua. Yhdessä vertailen de Bruijnin ja Rauhalan artikkeleita, toinen on lyhyt pätkä Siiralan kielestä ja sairauskäsityksestä, ja kolmannessa referoin Brackenin artikkelia postpsykiatriasta. Tarkoitukseni on vielä kirjoittaa ainakin kuntoutumisesta Mayn artikkelin ja Rissasen kirjan pohjalta, ja koota asioita yhteen, jota varten kerään linkit kaikkiin sivuihin yhden pääsivun alle.

Laitan tuotokset esille tänne blogiini lähiaikoina. Luento on syyskuun toisena perjantaina, eli viimeistään siihen mennessä kaiken pitäisi olla valmista. Menen ensi viikolla tapaamaan asian tiimoilta yhtä toisista luennoitsijoista, ja keskustelemaan.

Jatkoa luennosta

Valmistin “Erilaisen asiakkaan kohtaaminen” -luennolle ensimmäisen version diaesityksestä alaotsikolla “skitsofrenian kokemisesta”. Se ei mennyt aivan niin kuin edellisessä postissani pähkäilin. Pitää valita materiaalista, mutta valitseminenpa osoittautuikin — helpoksi!

Lainasin Laingilta: “There is no such ’condition’ as ’schizophrenia’, but the label is a social fact and the social fact a political event…” Sitten tein dian “yhteisen kielen löytämisestä”. Se on kaavio, jossa ovat potilas, lääkäri sekä sanat ‘psykoosi’ ja ‘huoli’. Näistä elementeistä syntyy (pahimmassa tapauksessa) noidankehä, todella skitsofreeninen tilanne. Siiralalta löysin (Uurtimon haastattelukirjasta) dialogin, joka käsitteli todellisuuden ‘hallinnallista’ omistamista.

Loput kolme diaa käsittelevät kuntoutumista. Tein ne aiemman valmiin kalvoni pohjalta. Sisältö on peräisin Rufus Mayn artikkelista (ks. kirjalista), jossa siteerataan Anthonya (1993). Samaista tutkimusta siteerataan muuten myös prospect -materiaalissa. Olen aiemmin toiminut prospect -ohjaajana. Prospect oli EUFAMIn (European Federation of Associations of Families of People with Mental Illness) koulutushanke.

Ajattelin, että pidän luentoni kaksiosaisena: ensimmäinen osio sisältää powerpoint -esityksen, ja toisessa osiossa puhun vapaammin tätä blogiani hyödyntäen. Blogissani on kirjallisuutta ja linkkejä, ja saattaapa olla, että kirjoitan vielä oman sivunkin luennon aihepiiristä.

Pitäisi siis lueskella kirjallisuutta ja miettiä, että mitä vielä haluaisi sanoa.

Luento lääketieteen opiskelijoille

Suunnitteilla on luento aiheesta “Erilaisen asiakkaan kohtaaminen“. Pidän sen yhdessä kahden muun luennoitsijan kanssa. Kuulijat ovat ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoita. Aikaa luentoon on noin kuukausi, joten vielä ehdin hyvin valmistella sitä, kunhan nyt aloitan.

Aloin kerätä kirjalistaa aiheeseen liittyen. Minun on helpointa lähestyä aihetta lukemieni kirjojen kautta, eri näkökulmista. Tärkeitä teemoja ovat Lauri Rauhalan ajattelu ja fenomenologia, Martin Buberin filosofia kirjassa “Minä ja Sinä”, ja myös R. D. (‘Ronnie’) Laing, joka sai vaikutteita eksistentialismista, samoin kuin Gaetano Benedetti.

Rauhalalta minulla on eräs artikkeli, jonka aion lisätä kirjalistaan. Rauhala piti arvossa “antipsykiatri” Laingia ja Thomas Szaszia, joka puhui “mielitaudin myytistä”. Suositusta stressi-haavoittuvuus -mallista minulla on niin ikään käyttökelpoinen artikkeli. Ja aivan ehdoton on Päivi Rissasen kirja “Skitsofreniasta kuntoutuminen”.

Kuntoutumisen teema onkin keskeinen. Kuntoumista käsittelee Rissasen lisäksi Rufus May artilkkelissaan “Psykoottisen kokemuksen ymmärtäminen ja työskentely kohti toipumista”. Bradfordin yliopistossa vaikuttavat Rufus Mayn lisäksi Pat Bracken ja Phil Thomas, jotka ovat lanseeranneet postpsykiatrian käsitteen. Taustalla kummittelee Michel Foucaultin ajatus klinikan synnystä; ja nyt, kun ihmisiä ei enää suljeta pitkiksi ajoiksi sairaaloihin, tarvitaan myös uudenlaiset lähtökohdat psykiatrialle.

Sosiaalinen konstruktionismi, Seikkulan dialoginen malli: siinä vielä pari teemaa…

Materiaalia siis on vaikka kuinka, ja aioin vielä täydentää listaa. Tärkeintä on kertoa omin sanoin kokemuksistaan; annetun ajan puitteissa moniin lähteisiin voi vain viitata ohimennen.